Lokakuinen lauantaiaamu ja olo oli ihan pälääh;
karmea kurkkukipu ja huonosti nukuttu yö; alkavaa flunssaa (?).
Agikisoihin kuitenkin lähdettiin buranan voimalla.
Kisat sitten menikin ihan penkin alle.
Saviojan radat oli hyvät, mutta ei tullut onnistumisia.
Ei saatu kisoissa tarvittavaa rähinäfiilistä päälle.
A- kisa meni joten kuten, mutta Pörrin vanha vaiva palasi;
A- esteen päälle jäätiin ihastelemnaan maisemia ja puomillakin
tosi hidasta. Ratavirheitä ei tullut, mutta aikavirhettä
lähes 13 sek. Ei mitään jakoa; tulos 11 / 35.
Ihanneaikaan pääsy olisi tarkoittanut vauhtia 3,5 m/s kun
meidän vauhti oli vain 2,54 m/s.
B- kisa meni sitten hyl tuomioon, vaikka en itse tuota hyl
hyväksykkään. Keppien jälkeen Pörri yritti lähteä A:lle, mutta
ei koskenut kontaktiin; saattoi toki pysähtyä hetkeksi (?);
lieneekö se hylkäyksen syy.
Ohjaaja kuitenkin eteni koko ajan ja kaikki esteet kierrettiin ok,
mutta tuomarin päätöksestä ei ole valitusoikeutta joten pulinat pois.
Mutta eipä me ihanneaikaan oltasi päästy tälläkään radalla.
 
Radat olivat kisoissa parasta antia. Savioja tekee mukavia, ennakkoon
jopa helpon oloisia ratoja, mutta lopputuloksissa silti nollia
on yllättävän vähän; aina niistä löytyy se jokin ansa. HYL oli
yleisin tulos molemmilta radoilta.
 
Meidän oma suoritus oli siis sellaista alokasmaista kisaamista,
että vähän harmittaa, kun tuli ilmoitettua Pörri kahden viikon
päähän seuraaviin kisoihin. Toisaalta ne kisat on treenikentällä
koiraurheilukeskuksella, joten parit hyvät harkat tähän väliin ja
ohjaaja parantelee itsensä flunssasta, niin ...
parannettavaa ainakin jäi.
Ja kyllä me käydään vielä lokakuun lopussakin koiraurheilukeskuksella
JAU:n kisoissa kokeileen. Sitten taitaa olla pohdinnan paikka, jos
tulokset ei parane.

Kisapäivän +/-
- ohjaajan terveydentila
- tuloksemme radoilta
+ kisapaikka ( kkk- halli)
+ radat
+ säätila